hitti-vai-huti-tikka

Terveysteknologia – hitti vai huti?

Essi Rautiainen Blogi

Terveysteknologiasta povataan uutta Suomen vientivalttia. Kasvoihan sen vienti viime vuonna kokonaisuudessaan 6 % – huonosta taloustilanteesta huolimatta. 1.92 miljardin euron arvollaan, terveysteknologia on Suomen suurin korkean teknologian vientisegmentti. Loistavaa! Meiltä löytyy taas ala, jossa meillä on maailman parasta osaamista, josta olla ylpeitä ja josta meidät tunnetaan maailmalla. Itse Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa terveysteknologiaa ei kuitenkaan hyödynnetä tarpeeksi.

Olin vastikään Finpron järjestämässä tilaisuudessa Terveyttä Suomesta maailmalle, jonka aloitusseminaarissa oli jopa silloinen kehitysministeri Lenita Toivakka ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertomassa ajatuksiaan. Tilaisuudessa painotettiin, että Suomesta ponnistavilla yrityksillä pitää olla referenssit kunnossa, kun lähtee maailmalle. Käytin itse tilaisuudessakin puheenvuoron, jossa painotin, että itse asiassa niitä referenssejä on monesti helpompi hakea ulkomailta, kuin etsiä Suomesta. Suomessa ollaan vain kiinnostuneita pienistä, ilmaisista piloteista, jotka eivät johda oikeasti mihinkään.

Suomi on tuhansien hankkeiden luvattu maa. Haetaan valtiolta hankerahaa, palkataan hanketyöntekijä, värkätään noin
vuoden verran jotain, mistä edes oman organisaation väki ei läpikotaisin tiedä. Sitten kun hanke loppuu, loppuu kaikki siihen liittyväkin. Käytäntö ei muutu, eivätkä hankkeessa tai pilotissa esiin tulleet asiat ja opit muuta olemassa olevaa toimintaa juurikaan. Tavoitteita ei aseteta eikä tuloksia kattavasti mitata. Resurssien hukkaamista sanoisin. Kokemuksiemme mukaan, etenkin julkinen ja kolmas sektori toimivat näin. Toimivissa yrityksissähän tuo kehitystyö pitää tapahtua yleensä muun työn ohessa ja koko organisaatio on tottunut, että ainoastaan muutos on pysyvää.

Nyt valtio on päättänyt tiukentaa otettaan hanketoiminnassa vahvalla valtionohjauksella. Valtion kärkihankkeiden on tarkoitus olla laajoja ja rahaa hakiessa arvioidaan erityisesti kehitettävien toimintamallien toteuttamiskelpoisuutta ja käytäntöön panoa. Toivotaan, että kärkihankkeiden avulla lanseerataan myös uusi toimintamalli Suomeen, jossa saadaan oikeasti jotain aikaankin. Myös tuo hankkeiden määrä voisi vähetä huomattavasti.

Toivossahan on hyvä elää.

Essi

Jaa tämä artikkeli