hiljainen-saari

Yksinäiset vanhukset

Christa Bärlund Blogi

Meillä Terveysoperaattorilla on tehokas ja dynaaminen, mutta pienehkö tiimi. Kaikkien tulee tarvittaessa osata ”vähän kaikkea”, joka on tietenkin ehdottomasti vahvuus. No, minä olen tehnyt mm. asiakaspalvelusta vastaavana joitakin OMAseniori-turvapalvelun asennuksia.

Tyypillinen tilanne ottaa turvapalveluita kotiin on juuri se, että koetaan turvattomuutta, ja asutaan yksin. Myös omaisilla on huoli läheisestään, ja he haluavat pystyä auttamaan ja olemaan läsnä, myös etäältä käsin.

Henkilöt, kenelle asennuksia on tehty, ovat ottaneet minut aina lämpimästi vastaan, melkein kuin vanhan tutun, kuin menisi mummolaan. On tarjottu kahvia ja jäätelöäkin. Asennuksia tehdessä olen kuullut elämäntarinoita, ja sitä, että ”on niin yksinäistä”. Moni seniori sanoo omaisten asuvan toisella paikkakunnalla kuin itse. Silloin ymmärtää että ei omaisia näe kovin usein. Juttuseuraa kaipaisi tosi moni yksin asuva seniori. Aina kun olen käynyt asentamassa laitteiston, tunnen pienen piston sydämessä, kun suljen oven perässäni – seniori jää yksin.

Meidän mummollakin on OMAseniori, mutta eihän se luonnollisesti korvaa ihmiskontaktia, vaikka toki tuo mummolle turvaa. Minä näen myös raporteista miten mummon päivä on mennyt, vaikka en aina ehtisikään soittaa. Mummokin on kovin yksinäinen, vaikka jonkin verran samalla paikkakunnalla asuvat sukulaiset käyvätkin kylässä. Mummo kertoo aina vanhoja tarinoita, osittain samojakin.

Muistakaa kaikki soittaa omalle mummolle, papalle, vanhalle äidille ja isälle – lähipiirissä oleville yksinäisille ikääntyneille, ja muillekin. Minä lupaan kunnostautua tässä asiassa, ja soittaa mummolle useammin.

Christa

Jaa tämä artikkeli