Vielä kerran – 320 kertaa, grande finale!

Riitta Tiuraniemi Toimitusjohtajan Blogi

Vaikka jo 29.6.2016 päätin trilogiani 320-kertaisesta kuntabyrokratiasta, viimeisimmät tapahtumat pakottavat, suorastaan velvoittavat, minua jatkamaan.

 

Olen käynyt viime vuoden aikana kirjeenvaihtoa muutamankin virkamies Pursiaisen kanssa. Jo kesäkuussa 2015 lähetimme Kuopion kaupungin kirjaamoon aiemmissa blogeissani kuvaamani noin sata sivuisen ’ilmoituksen valtakunnallisesta, yksityisen sosiaalipalvelun tukipalvelusta, OMAseniorista’. Saimme siihen vastauksen 28.9.2015, valvontatarkastaja Pursiaiselta, Kuopion kunnasta:

’Päätän, että en hyväksy Terveysoperaattori Oy:n ilmoittamaa OMAseniori-turvapalvelua kotipalvelun tukipalveluksi tai muuksi yksityisen sosiaalipalveluksi, joka pitäisi merkitä kunnan rekisteriin.

Perustelu: Terveysoperaattorin kaupallinen tuote on vanhusten kotiin myytävä ja asennettava laite, joka hälyttää tarvittaessa vanhuksen omaisen luona. Sosiaalihuollon säännöksiä tähän toimintaan ei sovelleta. ’

 

Päätöksessä myös todettiin, että siihen voi valittaa. Ja niinhän me teimme.  Valituksemme Itä-Suomen hallinto-oikeuteen lähti 28.11.2015.  Mahdollisimman virallisesti Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ilmoitimme:

“Pyydämme päätökseen oikaisua.

Perustelut: ”Kyseessä on yksityisen sosiaalipalvelun tukipalveluun rinnastettava palvelu, kuten esim. Valvira on kuntaan tekemämme ilmoituksemme liitteenä toimitetussa kirjeessään todennut. Samoin myös noin 100 muuta kuntaa, joihin olemme tehneet yksityisen sosiaalipalvelun ilmoituksen, ovat niin todenneet. Liitteenä esimerkin omaisesti Oulun kaupungin päätös asiasta. Kunnat ovat ilmoittaneet meille ottavaansa OMAseniori palvelumme yksityisen palveluntuottajan rekisteriin tukipalvelun tai siihen rinnastettavan palvelun tuottajana.

Kyseessä on laitteistosta, asennuksesta, palvelusuunnitelmasta ja koulutuksesta sekä palvelun ylläpidosta koostuva, pääosin digitaalinen palvelu. Asennus, käyttöönotto, palvelusuunnitelman laadinta ja koulutus tapahtuvat asiakkaan kotona. Ylläpito, johon kuuluvat ohjelmiston käyttöoikeus, laitteiston ja ohjelmiston ylläpito ja huolto, sekä tietoliikennepalvelut, tehdään pääosin etäältä. Kyseessä ei ole turvapuhelinlaite, vaan nykyaikainen digitaalinen palvelu, johon kuuluu myös fyysistä asiakkaan kotona suoritettavaa työtä, mm. asiakkaan palvelun tarpeen arviointia ja koulutusta.

Lisäksi, vaikka henkilökuntamme on pääosin teknillistä ja kaupallista, se ei voi olla peruste ilmoituksemme hylkäämiseen. Yhtiömme on palvelun suunnitellussa hyödyntänyt lääketieteellistä osaamistamme. Yhtiön toiminnan neuvonantajana toimii ****** kaupungin ylilääkärinä toimiva lääketieteen tohtori ********, hänen CV:nsä liitteenä. Lisäksi, palvelumme tuotepäällikkö, ******* on lopputyötä vajaa hyvinvointiteknologian AMK-insinööri. Hänen CV:nsä ja opintotodistuksensa liitteinä.

Pyydämme oikaisua asiaan Kuopion Kaupungin päätöksen osalta. Toistamme pyynnön palvelumme merkinnästä Kuopion kunnan yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin.”

 

Saimme muutama viikko sitten (siis 1 vuosi 3 kk alkuperäisen ilmoituksemme jälkeen !) Itä-Suomen hallinto-oikeudelta vastauksen valitukseemme. Valituksemme oli päätetty jättää tutkimatta:

’Hallinto-oikeus toteaa, että yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa ei säädetä kunnan ylläpitämästä yksityisiä sosiaalipalveluja koskevasta rekisteristä. Mainitussa laissa ei muutoinkaan säädetä siitä, että kunnan tulisi lain 11 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta tehdä hallintopäätös tai ratkaista kysymys siitä, onko kyse lain tarkoittamasta yksityisestä sosiaalipalvelusta. Kyseessä on ilmoituksen varainen asia, jossa ilmoituksen tekeminen jo sellaisenaan täyttää palvelutuottajalle asetetun vaatimuksen. Viranomainen ei ole mainitussa ilmoituksen varaisessa asiassa voinut tehdä ilmoituksen hyväksymistä tai hylkäämistä koskevaa ratkaisua.

Valvontatarkastajan päätös on siten luonteeltaan kaupungin kannanotto siihen, että kaupungin käsityksen mukaan palvelussa ei ole kyse yksityisisä sosiaalipalvelusta annetun lain tarkoittamasta yksityisestä sosiaalipalvelusta. Tällaisella kannanotolla ei ole palvelutuottajalle välittömiä oikeudellisia seuraamuksia. Kyseessä olevan palvelun arvonlisäverokohtelua koskevan asian ratkaisee veroviranomainen.

Valvontatarkastajan valittajan ilmoituksen johdosta antama päätös ei siten sisällä sellaista hallintolainkäyttölain 5§:n 1 momentissa tarkoitettua hallintoasiassa annettua ratkaisua, josta saa valittaa. Tämän vuoksi hallinto-oikeus poistaa päätökseen liitetyn valitusoikeuden ja jättää valituksen tutkimatta. ’ (kursivoinnit allekirjoittaneen)

 

Mitä tästä kaikesta opimme?

Byrokratia voi tappaa innostuksen, ja – virkamiehetkään eivät aina ymmärrä hallintolakejaan.

 

Riitta Tiuraniemi, toimitusjohtaja, oppii joka päivä jotain uutta

p.s. mustia laatikoita ei kannata yrittää siirtää

 

Jaa tämä artikkeli