Miksi teknologiaa pitäisi hyödyntää?

Essi Rautiainen Blogi

Aloitin muutama viikko sitten juoksukoulun – uusi harrastus näin kun kohti kesää mennään. Huomasin jo ensimmäisellä tunnilla, etten ilmeisesti osaakaan juosta. Tiesittekö, että juoksu lähteekin käsistä? Kädet rytmittävät jalkoja ja sitä myöten juoksua. Juoksukouluun kuuluu myös tehdä kaksi omatoimista lenkkiä viikossa. Viikko-ohjelmaamme katsellessa totesin harrastuksen olevan sittenkin haastavampi kuin kuvittelin. Harrastukseni nimittäin vaatii teknologiaa.

Omatoimilenkit ovat erimuotoisia harjoituksia, eivätkä vain yksinkertaisia juoksulenkkejä. Yksi lenkeistä on esimerkiksi nimeltään Waldiel-juoksu, jossa juostaan yhteensä 65 minuuttia niin, että ensin juostaan kolme minuuttia ja välissä palautellaan kävellen yksi minuutti. Helposta harrastuksesta alkoikin heti muodostua monimutkaisempi kuvio. Millä minä mittaisin noin lyhyitä ajanjaksoja?

Alussa tukeuduin älypuhelimeeni, sillä kannan sitä mukanani joka paikassa. Laitoin ajastimen aina hälyttämään kun aika oli kulunut ja pitäisi kävellä. Mutta entä jos haluan juostessa kuunnella musiikkia? Seuraavaksi vaihdoin perinteiseen sekuntikelloon, josta pimeässä tihrustin kuluneen ajan. Olin jopa ylpeä itsestäni, kun olin keksinyt niin monta tapaa toteuttaa juoksuni nykyisillä menetelmillä.

Todellisuudessa keksimäni menetelmät olivat vaikeita ja kömpelöitä kyhäelmiä. Kateellisena olen katsellut yhteistreeneissä toisia juoksijoita, joilla loistavat valolla varustetut sykemittarit ranteissaan. Sykemittarista voisin seurata kulunutta aikaa, matkaa ja vauhtiani helposti ja vaivattomasti. Ylpeilyn aiheeni ovat alkaneet vähitellen hiipua: moderniin teknologiaan kannattaisi panostaa, jotta juoksuharrastukseni ei jäisi vain kokeiluksi. Voin juosta lenkkini myös älypuhelin tai perinteinen sekuntikello kädessäni, mutta mukavaa se ei ole. Älypuhelimen räplääminen yli 10 asteen pakkasessa kesken juoksun ei itse asiassa ole helppoa.

Sama pätee muuhunkin terveysteknologiaan. Mikäli haluamme sosiaali- ja terveydenhuollossa saada mitattua esimerkiksi toimintakykyämme, elintapojamme ja aktiivisuuttamme pitkällä aikavälillä, täytyy teknologian olla mahdollisimman huomaamatonta, vaivatonta ja automaattista. Teknologian pitäisi olla sellaista, että sitä halutaan käyttää vapaaehtoisesti, eikä niin, että jokin ranneke lukitaan mummon ranteeseen pakolla.

Hyviä juoksukelejä toivotellen,
Essi

Jaa tämä artikkeli